LAKIASIAINTOIMISTO MÄKILÄ HANNU KY  

Esittely  Oikeusavustajablogi Feed Index

Sähköpostia Mäkilälle
Lakiasiaintoimisto Mäkilä Hannu Ky
Varatuomari Hannu Mäkilä
Mariankatu 8 a, 15110LAHTI
040 3687984
Neuvottelutilat Helsinki 

Hakunasanat: avoliitto, avoliiton päättyminen, omaisuuden erottelu, avosuhde, avoliittolaki

Avoliiton päättyminen, omaisuuden erottelu, hyvitys, avoliittolaki

Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta koskevan laki tuli voimaan 1.4.2011.

1. Lain tarkoitus

Avopuolisoita suojataan kohtuuttomuudelta avoliiton päättyessä

Kyseessä on vähimmäissuoja tietyissä tilanteissa eikä se  ole laajuudeltaan avioliittolain tasoista,

2.Lain soveltaminen

Uusi laki soveltuu henkilöihin, jotka ovat asuneet avoliitossa vähintään viisi vuotta tai joilla on ollut tai on yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Henkilö joka on avioliitossa, ei voi olla uuden lain tarkoittamassa avoliitossa. Avoliittolain säännökset ovat tahdonvaltaisia, eli niistä voidaan sopimuksella poiketa. Sopimuksella ei kuitenkaan voida pätevästi luopua oikeudesta myöhemmin vaatia omaisuuden erottelua tai pesänjakajan määräämistä.

3. Omaisuuden erottelu

Avoliiton purkautumisen yhteydessä avopuolisoiden omaisuus erotellaan. Tämä tarkoittaa, että kumpikin avopuoliso pitää sen omaisuuden mikä kuuluu hänelle. Mikäli omistussuhdetta ei pystytä selvittämään, noudatetaan yhteisomistusolettamaa. Omaisuuden erottelusta laaditaan erottelukirja siten kuin perintökaaressa säädetään (PK 23: 9 §).

Mikäli erottelusta ei päästä sopimukseen, voi avopuoliso tai kuolleen avopuolison perilliset hakea pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten.


4.Hyvitys

Avopuoliso voi erotilanteessa vaatia toiselta osapuolelta hyvitystä, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan omaisuuttaan.

 Edellytyksenä on, että jako omistussuhteiden mukaan johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Panoksella tarkoitetaan muun muassa työtä yhteisen talouden tai toisen omistaman omaisuuden hyväksi, varojen käyttöä yhteiseen talouteen tai varojen sijoittamista avopuolison omaisuuteen.


Oikeutta hyvityksen ei ole, mikäli toisen avopuolison saama perusteeton etu on vähäinen. Hyvitystä on vaadittava omaisuuden erottelussa tai kanne nostettava kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta. Oikeus hyvitykseen raukeaa myös, jos erottelua ei ole toimitettu, pesänjakajan määräämistä haettu tai kannetta nostettu kolmen vuoden kuluessa avopuolison kuolemasta tai avopuolisoiden pysyvästi erilleen muuttamisesta. Hyvitystä koskeva sopimus tai erottelukirja on jätettävä maistraattiin rekisteröitäväksi, mikäli avopuoliso tai perilliset haluavat saada suojaa toisen avopuolison velkojien takaisinsaantivaatimuksia kohtaan.

Hyvityksen edellytyksistä laissa säädetään tilanteista, edellytyksistä, joiden tulee täyttyä, jotta  avopuoliso olisi oikeutettu hyvitykseenyhteistalouden hyväksi antamastaan panoksesta. 

Laissa säädetään hyvityksen taustalla olevasta pääperiaatteesta. Yhteistalouteen panostaminen sinällään ei riitä oikeuttamaan hyvitykseen,vaan panoksen tulee olla sen kaltainen, että se johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella omaisuutta eroteltaessa ilman hyvitystä. Sellainen yhteistalouden hyväksi annettu panos, joka johtaa avoliiton päättyessä omaisuuden jakoon panosten mukaisessa suhteessa, ei oikeuttaisi hyvitykseen.

Laissa luetellaan esimerkinomaisesti yhteistalouden hyväksi annettavia panosmuotoja.

Yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi katsotaan

1) työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi.

2) varojen käyttö yhteiseen talouteen

3)varojen sijoitus toisen avopuoliiison omistamaan omaisuuteen

 4)muihin näihin verrrattava toiminta


Panos voi yhtä hyvin olla niin työnä kuin taloudellisena sijoituksenakin annettu panostus yhteiseen talouteen tai toisen puolison talouteen. Omaan omaisuuteen sijoitettu työ ja varallisuus ei ole panos yhteisen talouden hyväksi.



Esimerkkinä yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta on taloustyö kotona toisenavopuolison kartuttaessa omaisuuttaan työelämässä. Jäämällä kotiin ja huolehtimalla kotitaloudesta sekä mahdollisista yhteisistä lapsista avopuoliso antaa toiselle avopuolisolle mahdollisuuden keskittyä työelämäänja kartuttaa omaisuuttaan. Yhteisenä kotinakäytetty asunto voi tällöin myös olla työssä käyvän avopuolison nimissä. Jos avoliitonpäättyessä kotona pitkään työskennellyt avopuoliso ei saisi hyvitystä panoksestaan yhteisen talouden hyväksi, kodin ulkopuolellatyössä käynyt avopuoliso on voinut saada perusteetonta etua toisen avopuolison kustannuksella.

Muita esimerkkejä mahdollisista hyvitykseen oikeuttavista panoksista ovat merkittävärakennus- ja korjaustyö tai vastaavan varallisuuden sijoittaminen toisen omistamaan rakennukseen tai muuhun omaisuuteen tai pitkäaikainen hoivatyö kotona toisen avopuolison hyväksi. Tavanmukaista yhteisestä omaisuudesta huolehtimista ei ole tarkoitettu hyvitykseen oikeuttavaksi panokseksi, ellei se ole ollut merkittävän yksipuolista ja pitkäkestoista
.
Oikeutta hyvitykseen ei ole, jos yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta koitunut perusteeton etu on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen. Säännöksen tarkoituksena on välttää vähäisten kiistojen ohjautuminentuomioistuimiin tai pesänjakajien ratkaistaviksi. Perusteettoman edun vähäisyyttä arvi oitaessa tulee ottaa huomioon kummankinavopuolison taloudellinen kokonaistilanne.

Hyvityksen määrä perustuu lain esitöiden mukaan kokonaisvaltaiseen harkintaan puolisoiden panoksesta. Hyvityksen määrän ei tarvitse perustua esimerkiksi tarkkoihin euromääriin tai olemassa oleviin tositteisiin, vaan hyvitystä määrättäessä otetaan huomioon omaisuuden omistussuhteet, avoliiton aikainen panos yhteistalouteen, panoksen vaikutus omaisuuden säilymiseen ja karttumiseen sekä muut puolisoidentalouteen vaikuttavat seikat.
  
5.Muuotkset perintökaareen, avustus

Oikeus hyvitykseen ei ole henkilökohtainen, vaan se siirtyy kuoleman jälkeen avopuolison perillisille. Hyvitysvaatimuksen voivastaavasti tehdä myös avopuolison perillisille. 

Avoliittoa koskevan lain säätämisen yhteydessä muutettiin myös perintökaaren säännöksiä. Muutosten myötä, eloonjääneellä avopuolisolla on oikeus avustukseen jäämistön varoista. Avustus voi olla rahaa, muuta omaisuutta tai käyttöoikeus omaisuuteen. Avustuksen edellytyksenä on, että avustusta tarvitseva toimeentulo on perittävän kuoleman johdosta heikentynyt ja avustus on tarpeen toimeentulon turvaamiseksi. Avustusta on vaadittava omaisuuden erottelussa.

 Perintö- ja lahjaverolakia muutettiin siten, että avopuolisoa verotetaan perinnöstä ensimmäisen veroluokan mukaan edellä mainitun avustuksen määrään asti.

Avopuolisoiden omaisuuden erotteluun liittyvät kanteet tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä jommallakummalla avopuolisolla on kotipaikka tai vakituinen osoite. Mikäli avoliittoa koskeva asia saatetaan vireille aviopuolison kuoleman jälkeen, asia käsitellään vainajan kotipaikan tai vakituisen asuinpaikan käräjäoikeudessa (OK 10:11a §).

 

6.Hyvityksen verokohtelu

 Työpanokseen perustuvaa hyvitystä pidetään pääsääntöisesti veronalaisena tulona TVL 29 §:n laajan tulokäsitteen nojalla.

Työpanoksen perusteella maksettava hyvitys voi perustua avopuolison rakennustyöhön, muuhun omaisuuden parantamis- tai korjaustyöhön. Tällaisen työn perusteella toiselle maksettu hyvitys on saajan veronalaista ansiotuloa. Hyvityksen maksajalle suoritus on osa kyseisen omaisuuden hankintamenoa.

Jos hyvityksen perusteena on avopuolison yritystoiminnan hyväksi tehty työ, kysymys voi olla joko maksamattomista palkoista tai saamatta jääneestä voitonjaosta. Jos yritystoiminnan hyväksi tehty työ on avopuolisoiden omaisuuden erottelussa maksettavan hyvityksen perusteena, katsotaan pääsääntöisesti, että hyvitys on siltä osin saajan ansiotuloa.

Hyvitys voi perustua myös avopuolison hyväksi tehtyyn pitkäaikaiseen hoivatyöhön kotona (kotihoito). Myös tällä perusteella maksettua hyvitystä pidetään veronalaisena ansiotulona.  

Poikkeuksen edellä mainittuun työpanokseen perustuvan hyvityksen veronalaisuuteen muodostaa avopuolison tekemä tavanomainen kotityö, joka on antanut toiselle avopuolisolle mahdollisuuden kartuttaa omaisuuttaan ansiotyöllä. Jos avopuolisot ovat yhteistaloudessa eläessään sopineet sellaisesta työnjaosta, jossa toinen keskittyy kotityöhön ja toisen avopuolison ansiotuloja ja hänen niillä hankkimaansa omaisuutta käytetään koko perheen hyväksi, ei tällaisesta järjestelystä ole avoliiton aikana katsottu syntyvän veronalaista tuloa kenellekään.

Jos avoliiton purkautuessa maksetaan hyvitystä sillä perusteella, että toisen tekemä kotityö on mahdollistanut toiselle hänen nimissään olevan omaisuuden hankkimisen, kyse on edelleen tämän saman perheensisäisen työnjaon vaikutuksista. Maksettava hyvitys vastaa luonteeltaan avoliiton aikana tapahtunutta tulojen käyttöä yhteisessä taloudessa. Kotityöhön perustuvaa hyvitystä ei sen vuoksi pidetä veronalaisena tulona. Myös vähäinen toisen omaisuuden remontoiminen voidaan rinnastaa kotityöhön.

 

4.4.2 Varojen sijoittamiseen perustuva hyvitys

Hyvitys voidaan antaa myös sen vuoksi, että toinen avopuoliso on omaisuuspanoksellaan kartuttanut toisen nimissä olevaa varallisuutta. Tällöin hyvityksessä on tosiasiallisesti kyse omien varojen palautuksesta eikä tulosta, joten se on verovapaata. Tällainen hyvitys on rinnastettavissa verovapaaseen rahalainan takaisin maksamiseen. Sen sijaan palautetulle sijoitukselle mahdollisesti maksettava korko tai muu tuotto on hyvityksensaajan veronalaista pääomatuloa.

 

 

 

 


=====

Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan avopuolisoiden yhteistalouden purkamiseen avoliiton päättyessä.
Säännösten tahdonvaltaisuus
Tämän lain säännöksistä voidaan sopimuksella poiketa.
Avopuoliso tai kuolleen avopuolison perillinen ei kuitenkaan voi pätevästi luopua oikeudestaan vaatia 4 §:ssä tarkoitettua omaisuuden erottelua tai oikeudestaan hakea 7 §:n 2 momentissa tarkoitettua pesänjakajan määräämistä.
Avopuolison ja avoliiton määritelmät
Avopuolisoilla tarkoitetaan tässä laissa yhteistaloudessa asuvia parisuhteen (avoliiton) osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avopuolisoksi ei kuitenkaan katsota sellaista henkilöä, joka on avioliitossa.
2 luku
Omaisuuden erottelu
Omaisuuden erottelu
Jos avopuoliso tai kuolleen avopuolison perillinen sitä vaatii, toimitetaan avoliiton päättyessä avopuolisoiden omaisuuden erottelu.
Avopuolisoiden omaisuus
Omaisuuden erottelussa kumpikin avopuoliso pitää oman omaisuutensa. Jos avopuolisoilla on yhteistä omaisuutta, yhteisomistussuhde on vaadittaessa purettava.
Yhteisomistusolettama
Jos omaisuutta eroteltaessa avopuolisoiden välisestä sopimuksesta tai olosuhteista muutoin ei käy selville eikä voida näyttää, kumman avopuolison omaisuuteen jokin irtain esine kuuluu tai että se on yhteistä omaisuutta, avopuolisoiden katsotaan saaneen sen yhteisesti yhtäläisin oikeuksin.
Omaisuuden erottelun toimittaminen
Omaisuuden erottelusta voidaan sopia laatimalla omaisuuden erottelukirja, joka tehdään siten kuin perintökaaren (40/1965) 23 luvun 9 §:ssä säädetään.
Avopuoliso tai kuolleen avopuolison perillinen voi myös hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten. Pesänjakaja määrätään ja hän toimittaa omaisuuden erottelun siten kuin perinnönjaosta säädetään.

3 luku
Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta
Hyvityksen edellytykset
Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella.
Yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi katsotaan:
1) työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi;
2) varojen käyttö yhteiseen talouteen;
3) varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen; tai
4) muu näihin verrattava toiminta.
Oikeutta hyvitykseen ei ole, jos yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta koitunut perusteeton etu on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen.
Hyvityksen vaatiminen
Hyvityksestä voidaan sopia tai hyvitysvaatimus voidaan tehdä omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle. Jollei pesänjakajan määräämistä ole haettu, hyvitysvaatimus voidaan saattaa kanteella käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
Oikeus hyvitykseen raukeaa, jos hyvitystä ei ole vaadittu omaisuuden erottelussa eikä sitä koskevaa kannetta ole nostettu kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta.
Jos omaisuuden erottelua ei ole toimitettu, oikeus hyvitykseen raukeaa kuitenkin, jollei sitä koskevaa kannetta ole nostettu tai pesänjakajan määräämistä ole haettu kolmen vuoden kuluessa avopuolison kuolemasta tai siitä, kun avopuolisot muuttivat pysyvästi erilleen.

4 luku
Erinäiset säännökset ja voimaantulo
Muutoksenhaku pesänjakajan ratkaisuun
Avopuoliso tai kuolleen avopuolison perilliset voivat moittia pesänjakajan toimittamaa omaisuuden erottelua ja pesänjakajan hyvitysvaatimuksen johdosta tekemää ratkaisua siten kuin perintökaaren 23 luvun 10 §:ssä säädetään.
Takaisinsaanti
Jos avopuoliso on omaisuuden erottelussa tai suorittamalla 8 §:ssä tarkoitettua hyvitystä luovuttanut avopuolisolleen tai tämän perillisille omaisuuttaan huomattavasti enemmän kuin hän olisi ollut velvollinen luovuttamaan, omaisuuden erottelu tai hyvitys voidaan peräyttää konkurssipesään siten kuin takaisinsaannista konkurssipesään annetussa laissa (758/1991)säädetään.
Jotta 1 momentissa tarkoitetulla tavalla omaisuutta saanut avopuoliso tai tämän perilliset voisivat saada suojaa toisen avopuolison velkojien takaisinsaantivaatimuksilta konkurssissa ja ulosotossa, omaisuuden erottelukirja taikka hyvitystä koskeva sopimus tai muu asiakirja on jätettävä maistraattiin rekisteröitäväksi siten kuin maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetussa laissa (57/2005) säädetään.
12 §
Voimaantulo ja siirtymäsäännös
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2011.
Tätä lakia ei sovelleta, jos avoliitto on päättynyt ennen tämän lain voimaantuloa.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Lahdessa 3.8.2018

HM

 


Lakimies varatuomari Hannu Mäkilä, avioero, perinnönjako, perunkirjoitus, ositus, rikosjutut, riita-asiat, vahingonkorvaus, yhtiöoikeus ja yritysjärjestelyt

logo2.gif (2068 bytes)

www.tuomari.org

Päivitetty 23.02.2019