LAKIASIAINTOIMISTO MÄKILÄ HANNU KY  

Esittely  Oikeusavustajablogi Feed Index

Sähköpostia Mäkilälle
Lakiasiaintoimisto Mäkilä Hannu Ky
Varatuomari Hannu Mäkilä
Mariankatu 8 a, 15110LAHTI
040 3687984
Neuvottelutilat Helsinki 

 

Hakunasanat: kiinteistökauppa, virhevastuu, kiinteistökaupan tekeminen, maapohja, saastuminen

Kiinteistökauppa ja virhevastuu

Kiinteistökaupan virheeseen liittyvien erimielisyyksien minimoiminen kaupantekovaiheessa,  käytännön näkökohtia.

Myyjän tiedonantovelvollisuus ja vastuu annetuista tiedoista

Myyjällä on velvollisuus antaa ostajalle kaupan kohteesta kaikki ne tiedot, jotka hän voi olettaa vaikuttavan kaupan tekemiseen. Lainkohtien  mukaan virhe saattaa syntyä paitsi virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon antamisesta,   mutta myös myyjän passiivisen käyttäytymisen seurauksena myyjän jättäessä ilmoittamatta tai oikaisematta ostajan käsitystä kaupan kohteen ominaisuuksista.

Yleisenä ohjeena voidaan todeta, että myyjän tulee avoimesti ja rehellisesti selvittää kiinteistön omainaisuudet sekä pyrkiä myös oikaisemaan havaitsemansa ostajan virheelliset käsitykset. Mikäli myyjä ei ole varma jostakin kiinteistön omianaisuudesta tulee hänen ilmoittaa epävarmuutensa.

Kauppakirjan huolellisella laatimisella sekä kiinteistön ominaisuuksiin perehtymällä voidaan usein välttää tulevia riitaisuuksia. On tärkeää, että kiinteistön ominaisuudet kuvataan myöhempien riitaisuuksien välttämiseksi riittävästi kauppakirjassa.

Maakaaressa virheet jaetaan laatuvirheisiin, vallintavirheisiin ja oikeudellisiin virheisiin, joista kahdesta ensimmäisestä maakaaressa todetaan seuraavaa:

Maakaaren virhejaottelu

Laatuvirhe

Maakaaren 17  §:n mukaan kiinteistössä on laatuvirhe, jos

1) kiinteistö ei ominaisuuksiltaan ole sellainen kuin on sovittu

2) myyjä on ennen kaupan tekemistä antanut ostajalle virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon kiinteistön pinta-alasta, rakennusten kunnosta tai rakenteista taikka muusta kiinteistön laatua koskevasta ominaisuudesta ja annetun tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;

3) myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt ilmoittamatta ostajalle sellaisesta tyypillisesti myydyn kaltaisen kiinteistön käyttöön tai arvoon vaikuttavasta 2 kohdassa tarkoitetusta ominaisuudesta, josta myyjä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;

4) myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt oikaisematta havaitsemansa ostajan virheellisen käsityksen jostakin kiinteistön ominaisuudesta, joka vaikuttaa kiinteistön soveltumiseen aiottuun käyttöön; tai

5) kiinteistö salaisen virheen vuoksi poikkeaa laadultaan merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää.

Lain esitöiden mukaan keskeinen virheen arviointiperuste on myyjän ja ostajan välinen sopimus. Sopimuksella kaupan osapuolet määräävät sen laatutason, jota ostajalla on oikeus vaatia.

Kiinteistössä on virhe silloinkin, kun virheellinen tai harhaanjohtava ilmoitus perustuu myyjän omaan erehdykseen tai tietämättömyyteen esimerkiksi rakennuksen pinta-alasta tai siihen käytetyistä materiaaleista. Jos myyjä ei ole varma jostain kiinteistön ominaisuudesta, hänen on tietoja antaessaan ilmoitettava epävarmuudestaan. Lähtökohtana on, että myyjä rehellisesti antaa ostajalle ne tiedot kiinteistöstä, jotka tyypillisesti vaikuttavat myytävän kiinteistön arvoon tai käyttöön.

Myyjällä on velvollisuus oma-aloitteisesti ilmoittaa ostajalle tiedossaan olevat puutteet tai viat rakennuksissa sekä muut kiinteistön laatuun liittyvät seikat, jotka ovat omiaan alentamaan myytävän kiinteistön käyttömahdollisuuksia tai sen arvoa

Myyjä ei vapaudu virhevastuusta pelkästään sen vuoksi, että hän ei tiennyt kyseisestä viasta tai puutteesta kiinteistössä. Myyjän tiedonantovelvollisuutta arvioidaan sen mukaan, mitä myyjän asemassa olevan pitäisi tietää omistamastaan kiinteistöstä. Ostaja ei näin joudu kärsimään siitä, että myyjä on vain lyhyen aikaa omistanut kiinteistön taikka ettei hän ole käyttänyt kiinteistöään.

Laatuvirhe ei aina kohdistu rakennuksiin. Oikeuskäytännössä oman ongelmansa ovat muodostaneet tapaukset, joissa kiinteistön aikaisemmasta käytön johdosta maapohja on saastunut  sekä sisältää myrkkyjä siinä määrin, että asuminen kiinteistöllä on mahdotonta. Mikäli kiinteistöllä on aiemmin harjoitettu jotakin teollistatoimintaa, joka saattaa aiheuttaa mainittuja ongelmia, tulee ne ehdottomasti kirjata kauppakirjaan.

Vallintavirhe

Maakaaren 18 §:n mukaan kiinteistössa on vallintavirhe,  jos

1) myyjä on ennen kaupan tekemistä antanut ostajalle virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon voimassa olevasta kaavasta, rakennuskiellosta, luovutusrajoituksesta tai muusta kiinteistön käyttöä tai vallintaa rajoittavasta viranomaisen päätöksestä ja annetun tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;

2) myyjä on ennen kaupan tekemistä antanut virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon naapurikiinteistön käyttöä koskevasta viranomaisen luvasta tai päätöksestä ja annetun tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;

3) myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt ilmoittamatta ostajalle sellaisesta 1 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä taikka tiedossaan olevasta 2 kohdassa tarkoitetusta luvasta tai päätöksestä, joka tyypillisesti vaikuttaa myydyn kaltaisen kiinteistön käyttöön tai arvoon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;

4) myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt oikaisematta havaitsemansa ostajan virheellisen käsityksen 1 ja 2 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä taikka siihen verrattavasta seikasta, joka estää ostajaa käyttämästä tai vallitsemasta kiinteistöä aiotulla tavalla;

5) kiinteistöllä olevaan rakennukseen tai kiinteistöllä harjoitettuun toimintaan ei ole tarvittavaa lupaa; sekä

6) määräosaa tai määräalaa ei voida kiinteistönmuodostamislain 4 luvussa tarkoitettujen rajoitusten vuoksi muodostaa kiinteistöksi tai, milloin määräosa tai määräala on hankittu rakentamista varten, rakennuspaikaksi käytettäväksi kiinteistöksi.

Ostajalla on virheen perusteella oikeus hinnanalennukseen tai, jos virhe on olennainen, oikeus purkaa kauppa. Ostajalla on lisäksi oikeus saada korvaus vahingostaan.

Maakaaren 20 §:n mukaan myyjä vastaa myös kiinteistönvälittäjän  tai muun  edustajansa antamista tiedoista sekä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.

Ostajan selonottovelvollisuus

Maakaaren 22 pykälän mukaan ostaja ei saa laatuvirheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksessa ennen kaupan tekemistä. Ostajalla ei ole velvollisuutta ilman erityistä syytä tarkistaa myyjän kiinteistöstä antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottaa tarkastusta seikkoihin, joiden selvittäminen edellyttää teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkevia toimenpiteitä.

Ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä.

Myyjä ei vapaudu vastuusta 1 ja 2 momentin nojalla, jos hän on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti.

Ostajan ja myyjän kannattaa vaatia kaupan kohteen laadun ja ominaisuuksien tarkkaa kuvaamista kauppakirjaan sekä myös virheiden ja puutteiden yksilöintiä.

Ulkopuolisen tarkastajan käyttäminen

Mikäli rakennusten kunto on vaikeasti määriteltävissä, saattaa ainakin asuinkiinteistöistä kannattaa hankkia ulkopuolisen laatima kuntoarvio.

Käytännössä lähes kaikissa käytetyn asunnon kaupoissa suoritetaan jonkinlainen kuntokartoitus.

 

Asiantuntijan käyttäminen kiinteistökaupassa

Ennen kiinteistökaupan solmimista kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen ongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa. Tällöin palveluista aiheutuvat kustannukset ovat vähäisiä verrattuna mahdollisesti myöhemmin aiheutuvien oikeudenkäyntien kuluihin ja paineeseen.

 

Lahdessa 24.3.2018

HM

 


logo2.gif (2068 bytes)

Lakimies varatuomari Hannu Mäkilä, avioero, perinnönjako, perunkirjoitus, ositus, rikosjutut, riita-asiat, vahingonkorvaus, yhtiöoikeus ja yritysjärjestelyt

www.tuomarI.org

Päivitetty 03.02.2019